Esseessä käsitellään rodullistamisen käsitettä ja sen suhdetta rasismiin. Tarkastelen rasismin ja etnisten ennakkoluulojen välistä eroa, joka selventää rasismilta vaadittavia ehtoja. Esitän, että rasismin käsitteen määrittelyn kannalta on elimellistä suhteuttaa se etniseen ennakkoluuloon.

Rodullistamisen juuret ovat olemusajattelussa, jonka mukaan oliot jakautuvat lajeihin ja näillä lajeilla on pysyvä olemus tai luonto, jonka kaikki ryhmään kuuluvat jakavat. Jokainen olio voi toteuttaa luontoaan paremmin tai huonommin, jolloin ajatusmalli on lähtökohtaisesti arvottava. Rodullistaminen siis perustuu rotu-olemuksiin, jolloin ihmislajin käsitetään jakaantuvan rotuihin, joilla on erilaiset luonnot. Rodullistaminen voi perustua niin etnisiin, kulttuurisiin kuin myös biologisiin ominaisuuksiin ihmisryhmien välillä. Näistä luonnoista seuraa erilaisia kykyjä ja taipumuksia. Vaikuttaisi myös siltä, että mahdollisuudet saavuttaa jokin tietty ”aste” kyvykkyydessä oletetaan vaihtelevan eri rotujen välillä. Esimerkiksi älykkyyttä on pidetty sellaisena kykynä, jossa toiset rodut voivat ”yltää korkeammalle älykkyydessä” kuin toiset. Kyvyn olemassaolo siis hyväksytään myös toisilla roduilla, mutta toisilla ei käsitetä olevan mahdollisuutta yltää ”samalle tasolle”. Rodullistamista tai rotuajattelua voidaankin pitää rasismin välttämättömänä ehtona, sillä se erottaa rasismin muista syrjinnän muodoista.

Olemusajatteluun – ja siten myös rodullistamiseen – sisältyy hyvin perustavanlaatuinen ongelma siitä, miten lajien olemuksista saadaan tietoa: Olemus selittää yhtäältä havaittua, mutta toisaalta myös olemus selitetään havaitulla. Kyseessä vaikuttaakin olevan kehäpäätelmä: Olemuksien olemassaolo todistetaan niin, että oletetaan että olemuksia on olemassa ja ne voidaan havaita. Tämän jälkeen väite olemuksien olemassaolosta todistetaan havainnon avulla. Mikään uusi evidenssi ei voi kuitenkaan purkaa tätä näkemystä olemuksista, koska tietyssä ryhmään kuuluvassa jäsenessä huomatut erot voidaan selittää tämän tietyn jäsenen luonnonvastaisuudella. Huomioitava seikka on mielestäni myös seuraava: rotuolemusajatteluun vaikuttaisi sisältyvän oletus välttämättömistä ja kontingenteista ominaisuuksista. Jako näihin kahteen eri ominaisuuksien luokkaan tapahtuu tietyn rodun toimesta.  

Rasismiin liitetään usein vihamielisyys, mutta tämä ei nähdäkseni ole välttämätön ehto rasismille. Tälle näkemykselle haen tukea analogialla toisesta syrjinnän muodosta, ikäsyrjinnästä. Esimerkiksi palkkaamisessa ikäsyrjintää voi tapahtua, mutta siihen ei tarvitse kuulua vihamielisyyttä tiettyä ikäryhmää kohtaan. Samanlainen tilanne voi koskea rasismia: henkilöllä voi olla etninen ennakkoluulo tietystä ryhmästä ja tämä voi vaikuttaa esimerkiksi palkkaamiseen. Pohjalla voi olla esimerkiksi oletus etnisen ryhmän jäsenten kyvyttömyydestä pärjätä tietyssä työryhmässä kulttuuristen eroavaisuuksien vuoksi. Henkilö on tällöin kohdellut etnisen ryhmän jäsentä syrjivästi ja rasistisesti ilman vihamielisyyttä ryhmää kohtaan.

Rasismin moraalisen tuomitsettavuuden kannalta eron tekeminen rasismin ja etnisten ennakkoluulojen omaamiseen on tärkeää. Etnisiä ennakkoluuloja voi omata ilman rasismia ja rasismi taas vaatii etnisten (tai kulttuuristen) ennakkoluulojen omaamista. Huomioitavaa on se, että etnisten ennakkoluulojen tietoinen omaaminen on myös moraalisesti tuomittavaa, mutta eron tekeminen rasismiin on suotavaa rasismin käsitteen inflaation vuoksi. Ne tilanteet, joissa henkilö syrjii ja on vihamielinen toista ihmisryhmää kohtaan etnisen tai kulttuurisen taustan takia, pitää pystyä erottamaan niistä tilanteista, joissa vihamielisyyttä ei osoiteta. Räikeän rasistiset teot ja asenteet tulisikin pystyä erottamaan moraalisella tuomittavuudella selkeästi etnisistä ennakkoluuloista.   

Käsityksellä roduista vaikuttaa olevan historiallista painoarvoa, eli tällä tarkoitan sitä, että se kulkeutuu sukupolvelta toiselle historiallisena narratiivina, joka voi toimia henkilön oman identiteetin osana. Tällöin uhka siitä, että tätä henkilön omaa identiteettiä ollaan pyrkimässä muuttamaan voi saada aikaan hyvinkin vihamielistä vastaanottoa. Uskoisin, että tämä osaltaan selittää sitä, miksi vanhahtavat näkemykset roduista pysyvät edelleen osana ihmisten käsitystä ihmisryhmien välisistä eroista.