Ajatuksia perehdytyksestä

  • Artikkelin kategoria:Artikkeli
  • Lukuaika:4 mins read

Uuden työntekijän palkkaaminen on taloudellisesti merkittävä investointi, joka vaikuttaa niin toiminnan tuottavuuteen, tehokkuuteen kuin laatuun. Kun ajatellaan sitä, kuinka suuri riski uuden työntekijän palkkaaminen myös on, niin perehdyttäminen ja selkeä rekrytointiprosessi ovat tämän riskin pienentämisen kannalta tärkeitä. Jos työyhteisössä on jotkin selkeästi sanoitetut arvot ja tietynlainen, tiedostettu ja sanoitettu yrityskulttuuri, niin tämä tulisi selkeästi kuvailla perehdytysoppaassa ja perehdytysprosessin alussa.

Jotta perehdytys tapahtuisi toimivasti, nopeasti ja selkeästi, tulisi perehdytyksen suorittajilla olla jo ennen perehdytyksen alkamista selkeä kuva niistä asioista, jotka työntekijälle opetetaan ja miten ne opetetaan, sekä kenen vastuulla mikäkin osa perehdytystä on. Esimerkiksi se, keneltä voi pyytää apua mihinkin asiaan liittyen, tulisi olla selkeästi kuvailtu heti alussa. Myös niille henkilöille, joilta mahdollisesti kysytään jotain, tulee kertoa hyvissä ajoin koska perehdytys tapahtuu ja mitä mahdollisesti kyseiseltä henkilöltä kysytään: näin heille annetaan aikaa valmistautua sekä mahdollisuus kysyä, jos henkilöllä on jotain epäselvyyksiä.

Perehdyttäjänä toimiminen ei saisi tulla kenellekään yllätyksenä. Jonkin sellaisen opettaminen yhtäkkisesti toiselle, joka on itselle päivänselvää, aiheuttaa helposti sitä, että osa kerrottavista asioista saattaa unohtua, koska ei pystytä yhtäkkisesti siirtymään toisen perspektiiviin. Tällöin perehdytettävälle voi syntyä sellainen käsitys, että perehdyttäjä ei välttämättä osaa kyseistä asiaa. Samalla perehdyttäjä voi kokea epäonnistuneensa toisen opettamisessa. Esihenkilö taas voi kokea, että perehdyttäjä on epäonnistunut tehtävässään ja alkaa epäilemään perehdyttäjän ammattitaitoa. Perehdyttämisprosessissa tulisikin huomioida ne työtehtävät, jotka ovat muodostuneet työntekijöille hyvin automatisoiduiksi. Tällainen hiljainen tieto voi olla toiselle monen vuoden kokemuksella syntynyttä tietoa, jota henkilö voi pitää päivänselvänä ja jota on vaikea yhtäkkisesti sanoittaa.

Myös annettavan informaation määrää tulee hallita. Perehdytettävälle tulee antaa tarpeeksi aikaa sisäistää uudet asiat. Eli perehdyttäjän tulee myös ymmärtää omat oletuksensa siitä, kuinka nopeasti uudet asiat ovat opittavissa ja tiedostaa oma ammattitaito: Jos perehdyttäjä on itse käyttänyt esimerkiksi jotain ohjelmaa vuosikausia, niin hänelle kaikki asiat ovat selkeitä ja toisen hidas oppiminen voi aiheuttaa ärsyyntymistä. Osa opetettavista asioista voi olla perehdyttäjälle itsestäänselvyyksiä, jolloin hänelle ei tule edes mieleen opettaa asiaa, vaan hän olettaa, että perehdytettävä tietää yhtäläisesti asian.

Myös se tulee muistaa, että ihmiset oppivat eri tavoin uusia asioita: Osa haluaa lukea, osa tehdä heti käsin, jotkut haluavat saada heti ymmärryksen koko prosessista ja toiset haluavat jakaa opittavat asiat vielä pienempiin osiin kuin mitä perehdyttäjä on mahdollisesti suunnitellut. Perehdyttämisprosessissa voidaan jo suunnitteluvaiheessa esimerkiksi pohtia eri tapoja opettaa työtehtävät, jolloin myös perehdytettävä voi kokea, että hänet on huomioitu yksilönä. Hyvin toimiva ja selkeä perehdytys myös antaa perehdytettävälle paremman kuvan työyhteisöstä ja siellä toimivista henkilöistä. Epäselvä ja poukkoileva perehdytys voi antaa kuvan siitä, ettei työpaikalla olla täysin perillä työtehtävistä.

Tärkeää onkin heti perehdytyksen alussa osoittaa selkeästi uudelle työntekijälle, että hän on osa työyhteisöä. Ensimmäinen työpäivä on sellainen, jonka varmasti muistaa, joten siihen pitää panostaa erityisen paljon. Vaikka henkilö ei jäisikään töihin kyseiselle työpaikalle, niin hänen mielikuvansa työpaikasta voi silti pysyä hyvänä onnistuneen perehdytyksen ansiosta. Lopulta ei kuitenkaan tiedetä sitä, onko tämä henkilö myöhemmin asiakas tai yhteistyökumppani. Sekin tulee muistaa, että kavereiden ja tuttujen mielikuvat yrityksestä voivat vaikuttaa siihen, haluavatko muut hakea sellaiseen työpaikkaan, josta lähipiirillä on huonoa sanottavaa. Some-aikakaudella voi helposti ja nopeasti kirjoittaa omista kokemuksista julkisesti. Sen arvioiminen ennakolta, mikä tulee nousemaan keskustelunaiheeksi, on todella vaikeaa.

Vastaa