Esseessä käsitellään revisionistisen ja konservatiivisen määritelmän välisiä eroja. Sekä revisionistiset että konservatiiviset määritelmät ovat normatiivisia, sillä kummatkin pyrkivät määrittelemään sen, miten rasismin käsitettä pitäisi käyttää. Ensin esittelen revisionistisen määritelmän, jonka jälkeen siirryn konservatiiviseen määritelmään.

Revisionistisessa määritelmässä pyritään uudelleenmäärittelemään rasismi niin, että käsite on johdonmukaisempi ja mahdollistaa moraalisen tuomion antamisen. Motivaationa uudelleenmäärittelylle on se, että rasismin käsite on kokenut inflaation, jota kuvaavat sellaiset käsitteet kuten ikärasismi ja maaseuturasismi. Inflaatiossa rasismin käsitteen käyttöala laajenee ja jopa arkipäiväistyy niin, ettei käsitteen käyttö vastaa moraaliselta tuomittavuudeltaan sitä, mitä sen oletetaan olevan.

Robert Miles on painottanut, että rasismi on varattava vain ideologioille, joissa rodullistaminen tai rotuolemusajattelu on määrittävä tekijä. Tähän joukkoon lasketaan näkemykset, joissa sosiaaliset roolit määräytyvät rodun kautta sekä yksi rotu on paradigmaattisessa asemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että muita rotuja verrataan tähän yhteen rotuun. Rodullistamisessa rodut määritetään hierarkkiseen järjestykseen perustuen rotu-olemuksiin. Rodut jakavat erilaiset luonnot, joista seuraa erilaisia kykyjä ja taipumuksia.

Edward Blum on määritelly rasismin seuraavasti: Rasismi on rotuihin/rodullistettuihin ryhmiin kohdistuvaa a) alentamista (inferiorization) tai b) antipatiaa/vastenmielisyyttä. Itse ymmärrän Blumin määritelmän disjunktiivin inklusiivisena, eli sekä alentaminen että vastenmielisyys voivat kumpikin toteutua. Rasismin kannalta alentaminen voidaan ymmärtää myös säälinä rodullistettua ryhmää kohtaan. Alentamisen ei siis tarvitse olla vihamielistä. Vaikuttaa siltä, että Blum pyrkii tekemään selvän eron etnisten ennakkoluulojen ja rasismin välillä korottamalla vastenmielisyyden osaksi rasismin määritelmää.

Sekä Milesin että Blumin näkemyksistä huomataan, että revisionistisissa määritelmissä rasismin käsitteen pohjana on perinteiset rotuopit ja nationalistinen rasismi. Tämä voi olla ongelmallista siinä mielessä, että tällöin rasismin käsite määritellään ideologisena ilmiönä. Ideologialla tarkoitetaan käsitejärjestelmää, joka on laaja-alainen käytännön toimintaa ohjaava järjestelmä. Miten tällöin luokitellaan yksittäisen henkilön omasta kokemuksesta pohjautuva rasistiseksi luokiteltava teko, joka tehdään tiedottomasti tai tiedostetusti ainoastaan kerran? Vaikuttaisi siltä, ettei tällöin revisionistisessa määritelmässä tekoa luokiteltaisi rasistiseksi, jollei se muodosta yksilölle ideologista järjestelmää. Tällöin näkemyksessä rasistiseksi mielletyt teot ja asenteet muodostuisivat rasistisiksi vasta kun ne alkavat laaja-alaisesti ohjaamaan toimintaa.

Konservatiiviset määritelmät eroavat revisionistisista määritelmistä siinä, että rasismin käsitettä ei niinkään pyritä uudelleenmäärittelemään, vaan rasismin arkikäsityksen ydin pyritään säilyttämään ja selkiyttämään. Ymmärtääkseni arkikäsitykseen kuuluu rotujen oletettu olemassaolo, syrjintä rodun perusteella, vihamielisyys ja rotujen välinen hierarkia. Arkikäsityksen ydin on huomioitu Joshua Glasgow’n määritelmässä: X on rasismia, jos X on epäkunnioittavaa rodullistetun ryhmän R jäseniä kohtaan R:n jäseninä. Glasgow’n määritelmässä kiinnitän huomiota siihen, onko epäkunnioittavuus merkityksellistä rasismin kannalta. Epäkunnioittamiseen liittyy myös se, pitääkö ryhmän R jäsenen kokea X epäkunnioittavana, jotta tekoa voidaan pitää epäkunnioittavana. Rasismin kokemus ei kuitenkaan voi itsessään tarjota perustetta tietyn X:n pitämiseen rasismina. Henkilö voi esimerkiksi ymmärtää kulttuuriset tavat väärin. Voidaan kuvitella myös tilanteita, joissa kunnioittaminen voi myös perustua rasistisiin käsityksiin, jolloin tekoa tai asennetta voidaan pitää rasistisena. Oletetaan kaksi rodullistettua ryhmää X ja Y, sekä kaksi henkilöä, joista A kuuluu ryhmään X ja B kuuluu ryhmään Y. Väite on, että ryhmän X jäsenet ovat parempia q:ssa kuin ryhmän Y jäsenet. A ja B voivat kumpikin pitää väitettä totena ja ryhmää X kunnioittavana, mutta silti väite vaikuttaisi rasistiselta. Jos ryhmän X jäseniä pidetään parempina kuin ryhmän Y jäseniä suhteessa q:hun vain sen vuoksi, että he kuuluvat ryhmään X, niin tällöin väitettä voidaan pitää rasistisena. Yleistettynä syrjintään liittyen voidaan huomioida se, että jos syrjinnällä tarkoitetaan tietyn ryhmän perusteetonta erilaiseen asemaan asettamista, niin teon/asenteen epäkunnioittavuudella tai kunnioittavuudella ei vaikuttaisi olevan relevanttia merkitystä sille, onko teko/asenne syrjivä.  

Niin revisionistisessa kuin konservatiivisessa näkemyksessä tavoite on määritellä se, miten rasismin käsitettä pitäisi käyttää. Rasismin käsite ei ole syntynyt tyhjästä, vaan perustuu todellisuuteen ja on muotoutunut ajallisesti sekä paikallisesti. Rasismin kaikkien muotojen sisäistämisen kannalta käsitteen muodostaminen tarvitsee kykyä liikkuvuuteen, jotta paikallisten ja ajallisten muutosten huomioiminen voi olla mahdollista.